Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Category: Droonit

Lintujen pesimäaika ja dronekuvaus – luonnon rauha myös ilmasta

By

On

In Droonit, Lentoturvallisuus

Keväällä ja alkukesällä suomalainen luonto muuttuu nopeasti. Metsän reunassa kuuluu enemmän ääniä, rantaruovikot täyttyvät liikkeestä ja lintujen reviirit alkavat näkyä myös niille, jotka eivät tavallisesti seuraa luonnon elämää kovin tarkasti.

Ilmakuvaajalle tämä on kiinnostavaa aikaa. Järvien rannat, saaret ja metsän avoimet alueet tarjoavat paljon kuvattavaa. Samalla juuri näissä paikoissa voi olla eläimille tärkeimpiä pesimäalueita.

Drone ei ole linnulle vain pieni piste taivaalla. Sen ääni, liike ja lähestyminen voivat muuttaa eläimen käyttäytymistä, vaikka kuvaaja ei huomaisi tapahtunutta ohjaimen näytöltä.

Häiriö ei aina näytä suurelta

Pesivä lintu voi reagoida lähestyvään droneen monella tavalla. Se voi varoittaa äänekkäästi, poistua hetkeksi pesän läheltä tai yrittää ajaa laitteen kauemmas. Kaikki reaktiot eivät kuitenkaan näy selvästi ilmasta käsin.

Se, ettei lintu lennä pois tai muuta näkyvästi käyttäytymistään, ei vielä tarkoita, ettei lentäminen häiritsisi sitä. Luonnossa eläimen on voitava käyttää ympäristöään ilman jatkuvaa ulkopuolista painetta.

Siksi kuvaajan ei kannata jäädä odottamaan selvää merkkiä häiriöstä. Jos alueella näkyy pesivien lintujen käyttäytymistä, varoitusääniä tai toistuvia syöksyjä dronea kohti, lento on syytä keskeyttää ja siirtyä pois alueelta.

Laki ja paikalliset rajoitukset ovat eri asioita

Suomen luonnonsuojelulain 70 § kieltää rauhoitettujen eläinlajien yksilöiden tahallisen häiritsemisen. Laissa mainitaan erityisesti eläinten lisääntymisaika sekä muut niiden elämänkierron kannalta tärkeät paikat. Tämä ei tarkoita, että jokainen drone-lento olisi automaattisesti kielletty koko Suomessa tiettyinä kalenterikuukausina. Ratkaisevia ovat laji, toiminnan vaikutus ja alueella voimassa olevat rajoitukset.

Luonnonsuojelulain 70 § on hyvä lähtökohta, kun haluaa ymmärtää häiritsemisen oikeudellista puolta.

Myös suojelualueiden omat ohjeet on tarkistettava. Esimerkiksi Salamajärven kansallispuistossa drone-lennätys on kielletty Heikinjärvennevan rajoitusalueella lintujen pesimäaikaan 1.3.–15.7. Tätä paikallista rajoitusta ei pidä yleistää koko kansallispuistoon tai kaikkiin Suomen luontoalueisiin. Salamajärven kansallispuiston ohjeet (englanniksi).

Metsähallituksen suojelualueiden hoitoa koskevissa periaatteissa käsitellään myös dronejen aiheuttamaa mahdollista häiriötä ja luonnonsuojelulainsäädännön soveltamista. Metsähallituksen julkaisu (englanniksi).

Kaikkea ei tarvitse kuvata läheltä

Lintujen kuvaaminen ilmasta voi tuntua houkuttelevalta, mutta läheltä saatu kuva ei automaattisesti ole parempi. Kauempaa kuvattu maisema voi kertoa paljon enemmän: rantaviivan muodosta, saarista, metsän rakenteesta ja siitä, millaisessa ympäristössä linnut elävät.

Jos kuvauspaikalla on tunnettu pesimäalue tai paljon lintujen toimintaa, etsi toinen kuvakulma tai jätä lento tekemättä. Älä seuraa yksittäistä lintua, lennä pesän yläpuolelle tai yritä saada eläintä lentoon paremman kuvan vuoksi.

Ennen lentoa on tarkistettava myös ilmatilan rajoitukset ja alueen omat ohjeet. Traficom kokoaa Suomen drone-lennättämistä koskevia määräyksiä ja ohjeita avoimen kategorian sivulle.

Luonnossa onnistunut kuvaus ei aina tarkoita sitä, että kamera tallentaa kaiken mahdollisen. Joskus paras ratkaisu on jättää kamera maahan. Linnut jatkavat silloin omaa elämäänsä, eikä kuvaajan tarvitse ottaa siitä yhtään kuvaa.

Miksi drone liikkuu, vaikka ohjaussauvat ovat keskellä?

By

On

In Droonit, Teknologia

Moni huomaa ilmiön ensimmäisellä lennolla: drone nousee ilmaan, ohjaussauvat palautuvat keskelle, mutta laite ei jää täysin liikkumattomaksi. Se saattaa siirtyä hieman sivulle, tehdä pieniä korjausliikkeitä tai vastustaa tuulen puuskaa. Onko paikannuksessa vikaa?

Ei välttämättä. Paikallaan leijuminen ei tarkoita sitä, että drone olisi ilmassa kuin seinään kiinnitetty kamera. Se on jatkuvaa liikkeen mittaamista ja korjaamista.

GPS on osa laajempaa GNSS-järjestelmää

GPS-nimitystä käytetään usein kaikesta satelliittipaikannuksesta, mutta teknisesti GNSS on yleisempi termi. Se tarkoittaa maailmanlaajuisia satelliittinavigointijärjestelmiä. GPS on Yhdysvaltojen järjestelmä, kun taas Euroopan Galileo, Venäjän GLONASS ja Kiinan BeiDou ovat muita esimerkkejä.

Drone voi vastaanottaa yhden tai useamman järjestelmän signaaleja mallista riippuen. Vastaanotin laskee niiden avulla laitteen sijaintia ja liikettä. Ohjausjärjestelmä käyttää tätä tietoa yrittäessään pitää dronen suunnitellussa paikassa.

Satelliittipaikannus ei kuitenkaan ole täysin virheetön. Signaalien laatu, ympäristön rakenteet, heijastukset ja käytettävissä olevien satelliittien geometria vaikuttavat mittaamiseen. Siksi paikannettu sijainti voi hieman vaihdella, vaikka drone ei näkyvästi liikkuisi paljon.

Euroopan avaruusohjelmavirasto EUSPA selittää GNSS-järjestelmien toimintaa ja eri satelliittijärjestelmien eroja GNSS-esittelyssään.

Optinen virtaus katsoo alaspäin

Kaikki paikannus ei perustu satelliitteihin. Joissakin droneissa käytetään alaspäin suunnattua kameraa tai optisen virtauksen sensoria. Se tarkkailee, miten maanpinnan yksityiskohdat liikkuvat kuvassa dronen liikkuessa.

Jos alla oleva pinta näyttää siirtyvän oikealle, järjestelmä voi päätellä, että drone liikkuu suhteessa maahan vasemmalle. Tämän tiedon avulla se voi tehdä korjausliikkeen.

Menetelmä ei toimi samalla tavalla kaikissa olosuhteissa. Se tarvitsee riittävästi tunnistettavia yksityiskohtia ja sopivan toimintaympäristön. Tasainen pinta, heikko valaistus tai sensorin käyttöalueen ylittäminen voi heikentää tulosta.

ArduPilotin teknisessä dokumentaatiossa kuvataan sekä GPS-paikannukseen perustuvaa Loiter-tilaa että optiseen virtaukseen perustuvaa FlowHold-tilaa. Ne ovat esimerkkejä eri ratkaisuista, eivät ominaisuuksia, jotka löytyisivät jokaisesta kuluttajadroneesta. Loiter-tila ja FlowHold-tila.

Tuuli tekee paikallaan pysymisestä aktiivista työtä

Kun tuuli työntää dronea sivulle, sen ohjausjärjestelmän on tuotettava vastakkainen voima. Laite kallistuu hieman tuulta kohti, ja moottorit muuttavat pyörimisnopeuksiaan. Kamerassa tämä voi näyttää siltä, että drone liikkuu tai tekee pieniä nykäyksiä.

Joskus liike on niin vähäistä, ettei sitä huomaa paljaalla silmällä. Kameran rajauksessa tai videon taustalla se voi silti näkyä. Voimakkaat puuskat tekevät tilanteesta vaikeamman, koska tuulen suunta ja voimakkuus voivat muuttua nopeasti.

Myös dronen sisäiset mittausanturit osallistuvat ohjaukseen. Kiihtyvyysanturit ja gyroskoopit kertovat laitteen liikkeestä ja asennosta. Joissakin järjestelmissä käytetään lisäksi esimerkiksi ilmanpainemittaria korkeuden arviointiin. Ohjausjärjestelmä yhdistää eri tietoja sen sijaan, että luottaisi yhteen mittaukseen.

Antureiden yhdistäminen ei silti tee paikallaan pysymisestä täydellistä. Jokaisella mittausmenetelmällä on omat rajansa, ja ohjausjärjestelmä tarvitsee aikaa reagoidakseen muutokseen.

Kun drone liikkuu hieman ohjaussauvojen ollessa keskellä, kannattaa siksi tarkistaa ensin tuuli, paikannustila ja laitteen käyttöohje. Pieni korjausliike voi olla normaalia. Jos laite kuitenkin ajelehtii selvästi, pyörii hallitsemattomasti tai ilmoittaa paikannusvirheestä, lentoa ei pidä jatkaa vain siksi, että ohjaimet näyttävät olevan keskellä.

Paikallaan leijuva drone ei siis ole liikkumaton kone. Se on jatkuvasti ympäristöään mittaava laite, joka tekee pieniä korjauksia pysyäkseen siellä, minne ohjaaja sen haluaa.

Kolmesta otoksesta syntyy tarina – dronevideon rytmi

By

On

In Droonit, Ilmakuvaus

Lyhyessä videossa ei ole paljon aikaa selittää, mitä katsojan pitäisi nähdä. Siksi yksittäisen otoksen tehtävä on tärkeä. Kaunis maisema voi näyttää vaikuttavalta muutaman sekunnin ajan, mutta ilman vaihtelua videosta tulee helposti pelkkä tallenne siitä, että drone lensi paikasta toiseen.

Kolmen erilaisen otoksen avulla voi rakentaa paljon kiinnostavamman kokonaisuuden. Tarvitaan näkymä, joka kertoo missä ollaan, liike, joka vie katsetta eteenpäin, ja yksityiskohta, joka antaa videolle oman luonteensa.

Laaja kuva kertoo, missä ollaan

Ensimmäisen otoksen tehtävä on esitellä ympäristö. Se voi näyttää järven, metsän, rannikon tai rakennusten muodostaman kokonaisuuden. Kameraa ei tarvitse liikuttaa nopeasti. Rauhallinen kuva antaa katsojalle hetken aikaa ymmärtää maiseman.

Laaja kuva toimii myös mittakaavan luojana. Kun katsoja näkee ympäristön ensin kokonaisuutena, myöhemmät lähestymiset ja sivuttaisliikkeet tuntuvat luontevilta.

Toinen otos vie katseen eteenpäin

Seuraavassa kuvassa tapahtuu jotakin. Drone voi liikkua hitaasti sivusuunnassa, lähestyä maiseman reunaa tai seurata tien tai rantaviivan suuntaa. Liikkeen ei tarvitse olla näyttävä. Sen pitää vain antaa katsojalle syy jatkaa katsomista.

Yksi tavallinen ongelma dronevideoissa on liikkeiden kasaaminen. Kamera kääntyy, drone nousee, vaihtaa suuntaa ja alkaa samalla liikkua sivulle. Kaikki tapahtuu muutaman sekunnin sisällä. Vaikka ohjaus olisi teknisesti onnistunut, lopputulos voi tuntua levottomalta.

Yksi selkeä liikesuunta on usein riittävä. Joskus kamera voi pysyä lähes paikallaan samalla, kun ympäristön muodot muuttuvat kuvassa.

Kolmas kuva antaa tarinalle yksityiskohdan

Viimeinen otos voi olla yllättävän pieni. Se voi näyttää veneen jättämän jäljen vedessä, metsän ja pellon välisen rajan tai auringon heijastuksen järven pinnalla. Tarkoituksena ei ole esitellä kaikkea uudelleen, vaan antaa katsojalle jokin yksityiskohta, joka jää mieleen.

Kolme kuvaa eivät myöskään tarvitse samaa pituutta. Aloitus voi olla hieman pidempi, liike lyhyempi ja viimeinen yksityiskohta rauhallinen. Videon rytmi syntyy siitä, miten kuvat liittyvät toisiinsa, ei siitä, että jokainen kestää täsmälleen saman ajan.

Leikkausvaiheessa kannattaa katsoa, tarvitseeko jokainen otos todella olla mukana. Jos kaksi kuvaa kertoo saman asian, toinen niistä voi jäädä pois. Lyhyen videon ei tarvitse näyttää kaikkea, mitä lennon aikana tapahtui.

Hyvä dronevideo ei ole lentolokin kuvitettu versio. Se on pieni tarina, jossa jokainen kuva tekee oman työnsä. Kolme harkittua otosta voi jättää katsojalle enemmän kuin minuutin mittainen sarja satunnaisia liikkeitä.

Drone pakkasessa: näin suunnittelet turvallisen talvikuvauksen Suomessa

By

On

In Droonit, Ilmakuvaus

Suomalainen talvipäivä voi näyttää ilmasta lähes täydelliseltä: jäätynyt järvi, huurteiset metsät ja matalalta paistava aurinko muodostavat maiseman, jota ei muina vuodenaikoina näe. Dronen lennättäjälle sama sää tarkoittaa kuitenkin kylmää akkua, vaihtelevia tuuliolosuhteita ja tavallista tarkempaa valmistautumista.

Talvikuvauksessa tärkein kysymys ei ole se, kuinka pitkään drone pystyy lentämään parhaissa olosuhteissa. Olennaisempaa on tietää, milloin olosuhteet muuttuvat liian vaativiksi ja miten lento voidaan suunnitella turvallisesti.

Kylmä akku muuttaa lentosuunnitelmaa

Litiumakkujen suorituskyky heikkenee alhaisissa lämpötiloissa. Kylmä akku ei välttämättä pysty luovuttamaan energiaa samalla tavalla kuin huoneenlämmössä, ja käytettävissä oleva lentoaika voi lyhentyä.

Pidä akut lämpiminä ennen lentoa ja kuljeta niitä tarvittaessa eristetyssä laukussa. Noudata aina oman drone-mallisi valmistajan lämpötilaohjeita. Yhtä kaikille droneille sopivaa pakkasrajaa ei ole.

Älä myöskään suunnittele lentoa valmistajan ilmoittaman enimmäislentoajan perusteella. Jätä riittävästi varausta paluuseen ja laskeutumiseen. Vastatuuli voi tehdä paluumatkasta huomattavasti odotettua raskaamman, joten automaattiseen kotiinpaluutoimintoon ei pidä luottaa ainoana turvatoimena.

Lumi, kosteus ja jää ovat vaikea yhdistelmä

Talvella ongelmia voi syntyä myös silloin, kun tuuli ei tunnu voimakkaalta. Jäätävä tihku, lumisade ja sumu voivat vaikuttaa dronen moottoreihin, potkureihin, kameraan ja antureihin. Potkuriin kertyvä jää voi muuttaa sen aerodynaamisia ominaisuuksia ja heikentää lennon vakautta.

Tarkista ennen lentoa, että potkurit ovat kuivat ja ehjät eikä laitteen ympärillä ole lunta tai kosteutta. Selvitä myös oman mallisi kosteuden- ja pakkasenkestävyys. Älä oleta, että kuluttajadrone kestää sadetta tai jäätävää kosteutta ilman valmistajan nimenomaista vahvistusta.

Jos näkyvyys heikkenee, ilmassa on jäätävää sadetta tai potkureihin voi muodostua jäätä, lennon siirtäminen on järkevämpi ratkaisu kuin riskin ottaminen.

Pieni valmistautuminen helpottaa talvilentoa

Ennen lähtöä kannattaa tarkistaa ainakin seuraavat asiat:

  • Akut ovat riittävän lämpimiä ja niiden kunto on hyvä.
  • Potkurit, moottorit ja kameran ympäristö ovat puhtaat ja kuivat.
  • Tuuli ja mahdolliset voimakkaat puuskat on tarkistettu.
  • Kauko-ohjaimen akku on ladattu ja näyttö toimii kylmässä.
  • Lähtö- ja laskeutumispaikka on tasainen ja turvallinen.
  • Lennon reitti ja turvallinen paluupaikka ovat etukäteen selvillä.

Lumella erillinen laskeutumisalusta on hyödyllinen. Se auttaa estämään lumen pääsyn moottoreihin ja laitteen rungon alle. Myös kuvaajan omat varusteet vaikuttavat onnistumiseen: käsineiden pitää suojata pakkaselta mutta mahdollistaa ohjaimen tarkka käyttö.

Talvivalo tarjoaa kuvaajalle paljon mahdollisuuksia

Talvinen valo on usein matalaa ja pehmeää. Auringon säteet, metsän pitkät varjot ja järven jää muodostavat kiinnostavia kuvioita. Parhaat kuvat eivät välttämättä synny korkealta tai pitkän lennon aikana. Usein riittää, että löytää hyvän kuvakulman ja suunnittelee lyhyen, hallitun lennon.

Lumi voi kuitenkin hämätä kameran automaattivalotusta. Kirkkaat pinnat saattavat ylivalottua, jolloin lumen yksityiskohdat katoavat. Tarkista histogrammi ja ylivalotusvaroitukset, jos kamerasi tukee niitä. RAW-kuvaus antaa lisäksi enemmän säätövaraa jälkikäsittelyssä.

Suomen lentosäännöt eivät pidä talvitaukoa

Talvi ei muuta drone-lennättämisen perussääntöjä. Avoimessa kategoriassa yleinen enimmäiskorkeus on 120 metriä maan tai veden pinnasta, ja lennättäjän on säilytettävä suora näköyhteys droneen. Myös ihmisten turvallinen etäisyys ja lentokohteen ympäristö on otettava huomioon.

Ennen jokaista lentoa tarkista alueen ilmatilarajoitukset ja mahdolliset paikalliset kiellot. Valmistajan sovelluksen kartta ei yksin riitä varmistamaan, että lento on sallittu.

Ajantasaiset ohjeet löytyvät Suomen liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta:

Hyvä talvikuvaus alkaa lopulta yhdestä yksinkertaisesta päätöksestä: lennetään vain silloin, kun sekä laite että olosuhteet sen sallivat. Jos sää muuttuu, akku jäähtyy liikaa tai näkyvyys heikkenee, kuvaus voi odottaa seuraavaa päivää. Suomessa talvi ei lopu yhteen onnistuneeseen tai epäonnistuneeseen lentoon.

Kun kuva näkyy suoraan ohjaimessa

By

On

In Droonit, Ilmakuvaus, Teknologia

Dronea lennättäessä huomio jakautuu helposti kahteen paikkaan: itse laitteeseen ja siihen, mitä kamera näyttää. Jos kuva näkyy puhelimessa, puhelin on samalla kertaa näyttö, sovellus ja osa lennonohjausta. Erillinen näyttö kauko-ohjaimessa muuttaa tätä pientä arjen järjestelyä. Se ei muuta lentämisen perusasioita, mutta tekee kuvan seuraamisesta hieman suoraviivaisempaa.

Kun kameran reaaliaikainen kuva näkyy suoraan ohjaimessa, sommittelu ja lennon hallinta ovat samassa laitteessa. Horisontin voi tarkistaa, kameran kulmaa voi säätää ja samalla näkee, onko kuvan reunaan eksynyt jotakin ylimääräistä. Puhelinta ei tarvitse käyttää lennon ensisijaisena näyttönä.

Esikatselu ja valmis video ovat kaksi eri asiaa

Tässä on yksi yksityiskohta, joka jää helposti huomaamatta droneja vertaillessa. Ohjaimen näytöllä näkyvä reaaliaikainen esikatselu ei ole sama asia kuin kameran tallentama videotiedosto. Esikatselu auttaa lennon aikana näkemään, mihin kamera osoittaa. Tallennetun videon tarkkuus puolestaan kertoo, millainen tiedosto lennon jälkeen on käytettävissä.

Esimerkiksi E88 Pro Max Screen Edition -mallissa kauko-ohjaimessa on oma näyttö reaaliaikaisen kuvan seuraamiseen. Tuotetiedoissa etukameran videotallennuksen tarkkuudeksi ilmoitetaan 1080p HD eli 1920 × 1080 pikseliä. Nämä ovat kaksi eri ominaisuutta, eikä tallennustarkkuudesta pidä päätellä automaattisesti ohjaimen näytön resoluutiota.

Tällä erolla on merkitystä erityisesti silloin, kun tarkoituksena on kuvata muutakin kuin lyhyitä muistovideoita. Hyvä esikatselu helpottaa kuvan rajaamista, mutta lopulliseen tulokseen vaikuttavat myös valaistus, kameran ominaisuudet ja se, miten drone liikkuu ilmassa.

Usein pieni liike riittää

Järvimaisemaa kuvatessa ensimmäinen ajatus voi olla nousta mahdollisimman korkealle. Se ei kuitenkaan aina tuota kiinnostavinta kuvaa. Matalammalta kuvattuna veden pinta, ranta ja taustalla oleva metsä voivat muodostaa paljon elävämmän kokonaisuuden.

Myös liikkeen rauhallisuudella on merkitystä. Jos kamera kääntyy nopeasti tai drone vaihtaa suuntaa jatkuvasti, katsojan huomio siirtyy helposti itse lentämiseen eikä maisemaan. Hidas sivuttaisliike tai tasainen lähestyminen antaa kuvalle enemmän tilaa.

Näytöllinen kauko-ohjain auttaa seuraamaan tällaista liikettä lennon aikana. Silti hyvä sommittelu ei synny näytöstä itsestään. Kuvaajan pitää edelleen päättää, mitä kuvaan halutaan jättää ja mitä siitä kannattaa rajata pois.

Kaikki eivät tarvitse samaa ohjainta

Jos puhelimen käyttäminen lennon aikana tuntuu luontevalta, erillisestä näytöstä ei välttämättä saa suurta lisähyötyä. Toiselle taas on kätevämpää, että reaaliaikainen kuva ja ohjaustoiminnot ovat samassa laitteessa eikä puhelinta tarvitse ottaa joka kerta esiin.

Ohjainta valitessa kannattaa katsoa myös kokonaisuutta: kameran säätömahdollisuuksia, akun käyttöaikaa, laitteen kuljetettavuutta ja sitä, millaisissa paikoissa dronea aikoo käyttää. Yksittäinen näyttävä ominaisuus ei vielä kerro, sopiiko laite omaan käyttöön.

Erilaisia vaihtoehtoja voi katsella myös ProDronen suomenkielisellä etusivulla. Vertailussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä laite oikeasti tarjoaa eikä vain siihen, kuinka monta ominaisuutta tuoteluettelossa mainitaan.

Lopulta hyvä kauko-ohjain on sellainen, jonka kanssa huomio pysyy siinä, mitä varten drone nousi ilmaan: kiinnostavassa kuvassa, maisemassa tai pienessä hetkessä, jonka haluaa tallentaa.

Joutunut drone-hyökkäyksen kohteeksi, presidentti siirtynyt kiireesti suojaan

By

On

In Droonit

Valheellisen Ukrainan raportin mukaan paikallista aikaa 25. päivänä Ukrainan hallitus ilmoitti, että pääkaupunki Kiova on joutunut “suurimman mittakaavan” drone-hyökkäyksen kohteeksi Venäjän ja Ukrainan konfliktin puhkeamisen jälkeen. Ukrainan ilmavoimat ovat ampuneet alas 74 Venäjän hyökkäysdronea. Tämä hyökkäys aiheutti 5 loukkaantumista ja lähes 200 rakennuksen sähkökatkoksen. Lisäksi Latvian presidentti Linkēvičs, joka vieraili parhaillaan Ukrainassa, on kiireesti paennut Kiovaan hätäsuojaa.
Raporttien mukaan paikallista aikaa 25. päivänä aamuyöstä aina aamunkoittoon asti useat Kiovan alueet joutuivat drone-hyökkäyksen kohteeksi, ja Kiovan asukkaat heräsivät jatkuvien ilmatorjunta-hälytysten ääniin ja räjähdyksiin.
Ukrainan ilmavoimat julkaisivat sinä päivänä sosiaalisessa mediassa lausunnon, jossa todettiin, että “Venäjä laukaisi 75 hyökkäysdronea mallia ‘Observer-131/136’, ja Ukrainan ilmavoimat tuhosivat niistä 74, joista suurin osa tuhoutui Kiovan alueella.” Lisäksi Reutersin mukaan Kiovan pormestari Vitali Klytško sanoi, että kaupungin ilmahälytys kesti 6 tuntia, ja pudonneet drone-palat aiheuttivat tulipaloja ja vahingoittivat useita rakennuksia Kiovassa. Klytško totesi myös, että tämä isku on johtanut 5 loukkaantumiseen, mukaan lukien 11-vuotias tyttö. Hän mainitsi myös tapauksen, jossa alasampuneen dronen palan aiheuttama tulipalo sai päiväkodin syttymään.
Ukrainan energiaministeriö huomautti, että tämä hyökkäys aiheutti sähkökatkoksen lähes 200 rakennuksessa Kiovassa, joista 77 on asuinkerrostaloja.
Lisäksi paikallista aikaa 25. päivänä Latvian presidentti Linkēvičs julkaisi virallisilla sosiaalisen median tileillään kuvan, jossa hän oli samana aamuna Kiovassa turvapaikassa. Aikaisemmin hän saapui Ukrainaan virallista vierailua varten 24. päivänä.
Raporttien mukaan tämän hyökkäyksen kohteet eivät ole tällä hetkellä selvät, mutta viime viikkojen aikana Ukrainan viranomaiset ovat varoittaneet, että Venäjä yrittää toistaa vuoden 2022 talvimallin ja käynnistää uudelleen ilmahyökkäykset Ukrainan energiajärjestelmää vastaan.
Toistaiseksi Venäjä ei ole antanut tähän vastausta.

ammattikäyttöön tarkoitettu drone

Drone on todellakin hyvä apuri

By

On

In Droonit

Viikonloppuna, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja viileä tuuli puhalsi lempeästi. Vaimoni ja minä päätimme tehdä lyhyen loman ja ajaa lähellä sijaitsevaan metsäpuistoon. Minä otin mukaani uusimman leluni – korkean suorituskyvyn drone-lennokin.

Kun lennokki nousi hitaasti ilmaan, minut valtasi välittömästi uusi näkökulma. Korkealta katsottuna metsäpuisto näytti vihreältä sokkelolta, täynnä puita ja polkuja. Aurinko valaisi lehtien läpi ja loi värikkäitä valopilkkuja, aivan kuin satumaailmassa.

Drone-kameran avulla näkemäni vesiputous oli ehdottomasti vaikuttava. Vesi virtasi voimakkaasti ja vesipisarat loivat upean sateenkaaren. Lensin lennokkiani sen ympärillä, otin jatkuvasti valokuvia ja kuvasin videoita, ikuistaen upeita hetkiä.

Lennokin avulla sain myös onnistuneesti kuvattua joitakin villieläimiä. Eräällä mäenrinteellä huomasin laiskasti käyskentelevän peuran. Se söi rentona nurmikkoa eikä välittänyt tippaakaan minun ilmassa leijuvasta dronesta. Tämä lähietäisyydeltä tapahtuva villieläinten tarkkailu oli ainutlaatuinen kokemus.

Kun aurinko alkoi laskea hitaasti horisontin taakse, nostin lennokkiani korkeammalle ja kuvasin upean auringonlaskun. Illan valo heijastui puiden latvoista ja koko metsä sai kultaisen sävyn.

Lennokki tarjosi minulle aivan uuden tavan tutkia ja kokea luontoa. Se oli unohtumaton viikonloppu, joka jätti syvän vaikutuksen.

PRODRONE

PRODRONE on drooneihin ja ilmakuvaamiseen keskittyvä opassivusto.

Julkaisemme käytännönläheisiä artikkeleita droonien valinnasta, tekniikasta, ilmakuvauksesta ja lentoturvallisuudesta.

Tietoa ja yhteystiedot

Tutustu PRODRONE-sivuston oppaisiin ja artikkeleihin.

Yhteydenottoa ja yhteistyötä koskevissa asioissa voit ottaa yhteyttä sivuston ylläpitoon.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi