Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Category: Ilmakuvaus

Drone pakkasessa: näin suunnittelet turvallisen talvikuvauksen Suomessa

Suomalainen talvipäivä voi näyttää ilmasta lähes täydelliseltä: jäätynyt järvi, huurteiset metsät ja matalalta paistava aurinko muodostavat maiseman, jota ei muina vuodenaikoina näe. Dronen lennättäjälle sama sää tarkoittaa kuitenkin kylmää akkua, vaihtelevia tuuliolosuhteita ja tavallista tarkempaa valmistautumista.

Talvikuvauksessa tärkein kysymys ei ole se, kuinka pitkään drone pystyy lentämään parhaissa olosuhteissa. Olennaisempaa on tietää, milloin olosuhteet muuttuvat liian vaativiksi ja miten lento voidaan suunnitella turvallisesti.

Kylmä akku muuttaa lentosuunnitelmaa

Litiumakkujen suorituskyky heikkenee alhaisissa lämpötiloissa. Kylmä akku ei välttämättä pysty luovuttamaan energiaa samalla tavalla kuin huoneenlämmössä, ja käytettävissä oleva lentoaika voi lyhentyä.

Pidä akut lämpiminä ennen lentoa ja kuljeta niitä tarvittaessa eristetyssä laukussa. Noudata aina oman drone-mallisi valmistajan lämpötilaohjeita. Yhtä kaikille droneille sopivaa pakkasrajaa ei ole.

Älä myöskään suunnittele lentoa valmistajan ilmoittaman enimmäislentoajan perusteella. Jätä riittävästi varausta paluuseen ja laskeutumiseen. Vastatuuli voi tehdä paluumatkasta huomattavasti odotettua raskaamman, joten automaattiseen kotiinpaluutoimintoon ei pidä luottaa ainoana turvatoimena.

Lumi, kosteus ja jää ovat vaikea yhdistelmä

Talvella ongelmia voi syntyä myös silloin, kun tuuli ei tunnu voimakkaalta. Jäätävä tihku, lumisade ja sumu voivat vaikuttaa dronen moottoreihin, potkureihin, kameraan ja antureihin. Potkuriin kertyvä jää voi muuttaa sen aerodynaamisia ominaisuuksia ja heikentää lennon vakautta.

Tarkista ennen lentoa, että potkurit ovat kuivat ja ehjät eikä laitteen ympärillä ole lunta tai kosteutta. Selvitä myös oman mallisi kosteuden- ja pakkasenkestävyys. Älä oleta, että kuluttajadrone kestää sadetta tai jäätävää kosteutta ilman valmistajan nimenomaista vahvistusta.

Jos näkyvyys heikkenee, ilmassa on jäätävää sadetta tai potkureihin voi muodostua jäätä, lennon siirtäminen on järkevämpi ratkaisu kuin riskin ottaminen.

Pieni valmistautuminen helpottaa talvilentoa

Ennen lähtöä kannattaa tarkistaa ainakin seuraavat asiat:

  • Akut ovat riittävän lämpimiä ja niiden kunto on hyvä.
  • Potkurit, moottorit ja kameran ympäristö ovat puhtaat ja kuivat.
  • Tuuli ja mahdolliset voimakkaat puuskat on tarkistettu.
  • Kauko-ohjaimen akku on ladattu ja näyttö toimii kylmässä.
  • Lähtö- ja laskeutumispaikka on tasainen ja turvallinen.
  • Lennon reitti ja turvallinen paluupaikka ovat etukäteen selvillä.

Lumella erillinen laskeutumisalusta on hyödyllinen. Se auttaa estämään lumen pääsyn moottoreihin ja laitteen rungon alle. Myös kuvaajan omat varusteet vaikuttavat onnistumiseen: käsineiden pitää suojata pakkaselta mutta mahdollistaa ohjaimen tarkka käyttö.

Talvivalo tarjoaa kuvaajalle paljon mahdollisuuksia

Talvinen valo on usein matalaa ja pehmeää. Auringon säteet, metsän pitkät varjot ja järven jää muodostavat kiinnostavia kuvioita. Parhaat kuvat eivät välttämättä synny korkealta tai pitkän lennon aikana. Usein riittää, että löytää hyvän kuvakulman ja suunnittelee lyhyen, hallitun lennon.

Lumi voi kuitenkin hämätä kameran automaattivalotusta. Kirkkaat pinnat saattavat ylivalottua, jolloin lumen yksityiskohdat katoavat. Tarkista histogrammi ja ylivalotusvaroitukset, jos kamerasi tukee niitä. RAW-kuvaus antaa lisäksi enemmän säätövaraa jälkikäsittelyssä.

Suomen lentosäännöt eivät pidä talvitaukoa

Talvi ei muuta drone-lennättämisen perussääntöjä. Avoimessa kategoriassa yleinen enimmäiskorkeus on 120 metriä maan tai veden pinnasta, ja lennättäjän on säilytettävä suora näköyhteys droneen. Myös ihmisten turvallinen etäisyys ja lentokohteen ympäristö on otettava huomioon.

Ennen jokaista lentoa tarkista alueen ilmatilarajoitukset ja mahdolliset paikalliset kiellot. Valmistajan sovelluksen kartta ei yksin riitä varmistamaan, että lento on sallittu.

Ajantasaiset ohjeet löytyvät Suomen liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta:

Hyvä talvikuvaus alkaa lopulta yhdestä yksinkertaisesta päätöksestä: lennetään vain silloin, kun sekä laite että olosuhteet sen sallivat. Jos sää muuttuu, akku jäähtyy liikaa tai näkyvyys heikkenee, kuvaus voi odottaa seuraavaa päivää. Suomessa talvi ei lopu yhteen onnistuneeseen tai epäonnistuneeseen lentoon.

Kun kuva näkyy suoraan ohjaimessa

Dronea lennättäessä huomio jakautuu helposti kahteen paikkaan: itse laitteeseen ja siihen, mitä kamera näyttää. Jos kuva näkyy puhelimessa, puhelin on samalla kertaa näyttö, sovellus ja osa lennonohjausta. Erillinen näyttö kauko-ohjaimessa muuttaa tätä pientä arjen järjestelyä. Se ei muuta lentämisen perusasioita, mutta tekee kuvan seuraamisesta hieman suoraviivaisempaa.

Kun kameran reaaliaikainen kuva näkyy suoraan ohjaimessa, sommittelu ja lennon hallinta ovat samassa laitteessa. Horisontin voi tarkistaa, kameran kulmaa voi säätää ja samalla näkee, onko kuvan reunaan eksynyt jotakin ylimääräistä. Puhelinta ei tarvitse käyttää lennon ensisijaisena näyttönä.

Esikatselu ja valmis video ovat kaksi eri asiaa

Tässä on yksi yksityiskohta, joka jää helposti huomaamatta droneja vertaillessa. Ohjaimen näytöllä näkyvä reaaliaikainen esikatselu ei ole sama asia kuin kameran tallentama videotiedosto. Esikatselu auttaa lennon aikana näkemään, mihin kamera osoittaa. Tallennetun videon tarkkuus puolestaan kertoo, millainen tiedosto lennon jälkeen on käytettävissä.

Esimerkiksi E88 Pro Max Screen Edition -mallissa kauko-ohjaimessa on oma näyttö reaaliaikaisen kuvan seuraamiseen. Tuotetiedoissa etukameran videotallennuksen tarkkuudeksi ilmoitetaan 1080p HD eli 1920 × 1080 pikseliä. Nämä ovat kaksi eri ominaisuutta, eikä tallennustarkkuudesta pidä päätellä automaattisesti ohjaimen näytön resoluutiota.

Tällä erolla on merkitystä erityisesti silloin, kun tarkoituksena on kuvata muutakin kuin lyhyitä muistovideoita. Hyvä esikatselu helpottaa kuvan rajaamista, mutta lopulliseen tulokseen vaikuttavat myös valaistus, kameran ominaisuudet ja se, miten drone liikkuu ilmassa.

Usein pieni liike riittää

Järvimaisemaa kuvatessa ensimmäinen ajatus voi olla nousta mahdollisimman korkealle. Se ei kuitenkaan aina tuota kiinnostavinta kuvaa. Matalammalta kuvattuna veden pinta, ranta ja taustalla oleva metsä voivat muodostaa paljon elävämmän kokonaisuuden.

Myös liikkeen rauhallisuudella on merkitystä. Jos kamera kääntyy nopeasti tai drone vaihtaa suuntaa jatkuvasti, katsojan huomio siirtyy helposti itse lentämiseen eikä maisemaan. Hidas sivuttaisliike tai tasainen lähestyminen antaa kuvalle enemmän tilaa.

Näytöllinen kauko-ohjain auttaa seuraamaan tällaista liikettä lennon aikana. Silti hyvä sommittelu ei synny näytöstä itsestään. Kuvaajan pitää edelleen päättää, mitä kuvaan halutaan jättää ja mitä siitä kannattaa rajata pois.

Kaikki eivät tarvitse samaa ohjainta

Jos puhelimen käyttäminen lennon aikana tuntuu luontevalta, erillisestä näytöstä ei välttämättä saa suurta lisähyötyä. Toiselle taas on kätevämpää, että reaaliaikainen kuva ja ohjaustoiminnot ovat samassa laitteessa eikä puhelinta tarvitse ottaa joka kerta esiin.

Ohjainta valitessa kannattaa katsoa myös kokonaisuutta: kameran säätömahdollisuuksia, akun käyttöaikaa, laitteen kuljetettavuutta ja sitä, millaisissa paikoissa dronea aikoo käyttää. Yksittäinen näyttävä ominaisuus ei vielä kerro, sopiiko laite omaan käyttöön.

Erilaisia vaihtoehtoja voi katsella myös ProDronen suomenkielisellä etusivulla. Vertailussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä laite oikeasti tarjoaa eikä vain siihen, kuinka monta ominaisuutta tuoteluettelossa mainitaan.

Lopulta hyvä kauko-ohjain on sellainen, jonka kanssa huomio pysyy siinä, mitä varten drone nousi ilmaan: kiinnostavassa kuvassa, maisemassa tai pienessä hetkessä, jonka haluaa tallentaa.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi