Keväällä ja alkukesällä suomalainen luonto muuttuu nopeasti. Metsän reunassa kuuluu enemmän ääniä, rantaruovikot täyttyvät liikkeestä ja lintujen reviirit alkavat näkyä myös niille, jotka eivät tavallisesti seuraa luonnon elämää kovin tarkasti.
Ilmakuvaajalle tämä on kiinnostavaa aikaa. Järvien rannat, saaret ja metsän avoimet alueet tarjoavat paljon kuvattavaa. Samalla juuri näissä paikoissa voi olla eläimille tärkeimpiä pesimäalueita.
Drone ei ole linnulle vain pieni piste taivaalla. Sen ääni, liike ja lähestyminen voivat muuttaa eläimen käyttäytymistä, vaikka kuvaaja ei huomaisi tapahtunutta ohjaimen näytöltä.
Häiriö ei aina näytä suurelta
Pesivä lintu voi reagoida lähestyvään droneen monella tavalla. Se voi varoittaa äänekkäästi, poistua hetkeksi pesän läheltä tai yrittää ajaa laitteen kauemmas. Kaikki reaktiot eivät kuitenkaan näy selvästi ilmasta käsin.
Se, ettei lintu lennä pois tai muuta näkyvästi käyttäytymistään, ei vielä tarkoita, ettei lentäminen häiritsisi sitä. Luonnossa eläimen on voitava käyttää ympäristöään ilman jatkuvaa ulkopuolista painetta.
Siksi kuvaajan ei kannata jäädä odottamaan selvää merkkiä häiriöstä. Jos alueella näkyy pesivien lintujen käyttäytymistä, varoitusääniä tai toistuvia syöksyjä dronea kohti, lento on syytä keskeyttää ja siirtyä pois alueelta.
Laki ja paikalliset rajoitukset ovat eri asioita
Suomen luonnonsuojelulain 70 § kieltää rauhoitettujen eläinlajien yksilöiden tahallisen häiritsemisen. Laissa mainitaan erityisesti eläinten lisääntymisaika sekä muut niiden elämänkierron kannalta tärkeät paikat. Tämä ei tarkoita, että jokainen drone-lento olisi automaattisesti kielletty koko Suomessa tiettyinä kalenterikuukausina. Ratkaisevia ovat laji, toiminnan vaikutus ja alueella voimassa olevat rajoitukset.
Luonnonsuojelulain 70 § on hyvä lähtökohta, kun haluaa ymmärtää häiritsemisen oikeudellista puolta.
Myös suojelualueiden omat ohjeet on tarkistettava. Esimerkiksi Salamajärven kansallispuistossa drone-lennätys on kielletty Heikinjärvennevan rajoitusalueella lintujen pesimäaikaan 1.3.–15.7. Tätä paikallista rajoitusta ei pidä yleistää koko kansallispuistoon tai kaikkiin Suomen luontoalueisiin. Salamajärven kansallispuiston ohjeet (englanniksi).
Metsähallituksen suojelualueiden hoitoa koskevissa periaatteissa käsitellään myös dronejen aiheuttamaa mahdollista häiriötä ja luonnonsuojelulainsäädännön soveltamista. Metsähallituksen julkaisu (englanniksi).
Kaikkea ei tarvitse kuvata läheltä
Lintujen kuvaaminen ilmasta voi tuntua houkuttelevalta, mutta läheltä saatu kuva ei automaattisesti ole parempi. Kauempaa kuvattu maisema voi kertoa paljon enemmän: rantaviivan muodosta, saarista, metsän rakenteesta ja siitä, millaisessa ympäristössä linnut elävät.
Jos kuvauspaikalla on tunnettu pesimäalue tai paljon lintujen toimintaa, etsi toinen kuvakulma tai jätä lento tekemättä. Älä seuraa yksittäistä lintua, lennä pesän yläpuolelle tai yritä saada eläintä lentoon paremman kuvan vuoksi.
Ennen lentoa on tarkistettava myös ilmatilan rajoitukset ja alueen omat ohjeet. Traficom kokoaa Suomen drone-lennättämistä koskevia määräyksiä ja ohjeita avoimen kategorian sivulle.
Luonnossa onnistunut kuvaus ei aina tarkoita sitä, että kamera tallentaa kaiken mahdollisen. Joskus paras ratkaisu on jättää kamera maahan. Linnut jatkavat silloin omaa elämäänsä, eikä kuvaajan tarvitse ottaa siitä yhtään kuvaa.





